Keski-Suomen hyvinvointialueet

Keski-Suomen hyvinvointialue vastaa 1.1.2023 alkaen noin 275 000 keskisuomalaisen sosiaali- ja terveys- ja pelastustoimen palveluista. Tulevaisuudessa valtaosa palvelujen saatavuutta ja laatua koskevista päätöksistä tehdään aluevaltuustossa. Jatkossa sekä perusterveydenhoito, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut yhdistetään ja johdetaan kokonaisuutena, mikä on suuri muutos. Samalla se on Suomen suurin liikkeenluovutus, kun noin 200 000 palkansaajaa siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä hyvinvointialueiden palvelukseen. Ei ole yhdentekevää, miten sosiaali- ja terveyspalvelut alueilla toteutetaan, miten ja minne rahaa käytetään.

1. Kulmakivenä osaava ja hyvinvoiva henkilöstä

Koko sote-uudistuksen onnistuminen kulminoituu ihmisiin. Ihmiset ovat toimivien palveluiden perusta. Laadukkaiden palveluiden ja hoitolupauksen toteutuminen edellyttävät osaavaa ja hyvinvoivaa henkilökuntaa. Henkilökunnan asema, arvostus, hyvinvointi ja työolot luovat raamit laadukkaiden ja tehokkaiden palveluiden tuottamiselle. Sosiaali- ja terveysala kärsii eläköitymisen ja kasvavan palvelutarpeen vuoksi pahenevasta työvoimapulasta. Lisäksi osa työntekijöistä pohtii alan vaihtoa, koska kokee arvostuksen puutetta.

Hyvinvointialueiden työntekijöiden työolojen ja työn tekemisen ympäristön tulisi tukea merkityksellistä työn tekemistä hyvin ja ilman ylenmääräistä työkuormaa. Työhyvinvointi, työturvallisuus ja työssä jaksaminen muodostuvat lukuisista tekijöistä. Henkilöstöllä tulee olla oikeus osaamisensa kehittämiseen ja päivittämiseen työuran aikana. Henkilöstön palkkauksen on oltava läpinäkyvää ja perusteettomia palkkaeroja ehkäisevää. Pidemmällä aikavälillä on syytä tarkastella laajemmin sosiaali- ja terveysalan palkkausta ja työoloja alan houkuttelevuuden lisäämiseksi ja henkilöstöresurssin turvaamiseksi. Henkilöstöpulan torjumiseksi on etsittävä erilaisia väyliä kuten oppisopimuskoulutuksen laajentaminen ja työperäinen maahanmuutto.

2. Oikea aikainen palveluiden tarjoaminen säästää

Hoitoon tulisi päästä aina tarvittaessa ja ajoissa. Nopea hoitotarpeen arviointi, tehokas diagnostisointi sekä asianmukainen ja laadukas hoito säästävät yhteiskunnan menoja. Nopea hoitotarpeen ennakointi edellyttää riittävää ja asiantuntevaa henkilöstöä. Sote-keskusten on kyettävä tarjoamaan perustason palveluja matalalla kynnyksellä kokonaisuuksina. Tehokas diagnostisointi ja asianmukainen hoito edellyttävät osaavien käsien lisäksi asianmukaista välineistöä ja toimivia suomalaiseen ympäristöön kehitettyjä tietojärjestelmiä. Sote- maksut eivät saa olla hoidon esteenä. Jokaisen tulee saada hoitoa yhdenvertaisesti.

Hyvä esimerkki sote -kustannusten lumipalloefektistä on ilman tarpeellista psykiatrista hoitoa jäänyt syrjäytyvä lapsi tai nuori. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana noin 1,2 miljoonaa euroa yhteiskunnalle, puhumattakaan syrjäytyneille itselleen aiheutuvista henkisistä ja taloudellisista kustannuksista. Hyvinvoiva, terve ja toimintakykyinen kansalainen on parasta kustannusten säästöä hyvinvointialueiden kannalta ja tähän tulisi päätöksissä siirtää painopistettä

3. Arvokas ikääntyminen edellyttää palveluiden monipuolista kehittämistä

Ikäihmisillä on oikeus saada yksilöllisen tarpeen mukaisia palveluita palvelutarvearvion pohjalta asumismuodosta riippumatta. Kotiin tarjottavia palveluita on kehitettävä ja monipuolistettava. Ikäihmisten hoivan hoitajamitoituksen toteutuminen tulee varmistaa jokaisella hyvinvointialueella. Kotona asumisen ja hoiva-asumisen väliin on kehitettävä lisää turvallisia, monimuotoisia, joustavia, yhteisöllisiä ja toimintakyvyn säilymistä tukevia asumis- ja palvelukokonaisuuksia. Ikäihmisten päivätoiminnan saavutettavuutta on lisättävä ja erilaisia lyhytaikaisen hoidon muotoja on oltava saatavilla riittävästi. Ikäihmisten on voitava elää kodissaan turvallisesti ja saada tarvittavat, laadukkaat palvelut kotiin. Tehostetun palveluasumisen (hoiva-asuminen) on oltava mahdollista oikea-aikaisesti.

Omaishoitajat tekevät tärkeää työtä yhteiskuntamme hyväksi. Omaishoidon kriteerit tulee yhdenmukaistaa koko maassa. Tuen määrää on tarkistettava ja siihen on kiinnitettävä riittävät resurssit. Omaishoito ei saa johtaa palveluiden karsintaan, vaan palveluiden on tuettava omaishoitoa tehokkaasti.

4. Terveyden edistäminen

Sote-uudistuksella tavoiteltujen kustannusten hillitseminen edellyttää voimakasta panostamista terveyden edistämiseen. Terveyttä ja hyvinvointia edistämällä vaikutetaan kansansairauksien syihin ja hillitään kustannuksia, jotka aiheutuvat terveydenhuollon palveluista, sairauspoissaoloista ja varhaisesta eläköitymisestä.

Hyvä esimerkki sote -kustannusten lumipalloefektistä on syrjäytyvä lapsi tai nuori, joka jää ilman tarpeellista psykiatrista hoitoa. Jokainen syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana noin 1,2 miljoonaa euroa yhteiskunnalle, puhumattakaan syrjäytyneille aiheutuvista omista henkisistä ja taloudellisista kustannuksista. Hyvinvoiva, terve ja toimintakykyinen kansalainen on parasta kustannusten säästöä kuntien ja valtion talouden kannalta ja tähän tulisi päätöksissä siirtää painopistettä.
Terveys ei jakaudu tasaisesti eri väestöryhmien kesken. Hyvätuloinen väestö sairastaa vähemmän. Terveys jakautuu epätasaisesti myös alueittain. Tervein väestö sijoittuu Ahvenanmaalle ja Länsi- ja Etelä-rannikolle. Sairastavuus on puolestaan suurinta pohjoisessa ja idässä. Arvioiden mukaan väestössä monien kansanterveysongelmien riskiä voitaisiin todennäköisesti alentaa korkeasti koulutetun väestön riskitasolle, jolloin sairastavuus vähenisi 20–40 %.

Sote-uudistuksessa terveyden edistäminen on hyvinvointialueiden ja kuntien yhteinen tehtäväsarka. Uudistuksen myötä on erityisen tärkeää, että yhteistyö näiden välillä pelaa ja ”hiekkalaatikkoleikkiä” ei synny. Hyvinvointialueiden tulee vastata siitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on oleellinen osa suunniteltujen sote-keskusten toimintaa. Hyvinvointialueiden on myös tuettava kuntia asiantuntemuksellaan. Tämä valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien kokonaisuus edellyttää vahvaa tiedolla johtamista, jolla varmistetaan juhlapuheiden realisoituminen konkreettisiksi toimenpiteiksi.

Samalla, kun edistetään väestön terveyttä, avautuu mahdollisuuksia uusille liiketoimintamahdollisuuksille. Terveys ja hyvinvointi on maailman suurin toimiala ja se kasvaa yli 5 prosenttia vuodessa - saavuttaen arvioiden mukaan 4,9 biljoonaa euroa vuonna 2025. Suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus ottaa näistä markkinoista ja niiden kasvusta merkittävä siivu. Painottamalla terveyden edistämistä sote-uudistuksessa ja kehittämällä alan yritys- ja vientitoimintaa voimme parhaiten varmistaa kansakuntamme hyvinvointi myös tulevaisuudessa. Terve ja toimintakykyinen väestö on paras takuu Suomen pärjäämiselle globaalissa taloudessa myös tulevaisuudessa.